Syyssateet. Ne on nyt vaikuttaneet noihin niveliin. Kipua on riittänyt ihan kunnolla. Onneksi ei kuitenkaan tulheduksiin asti ole kipeentyneet.

On ollut pakko pysähtyä miettimään miten helpottaa oloaan. No siihen on ollut hyvä apu aito villa. Villapaidat käyttöön, samoin villasukat. Eikä ole säärystimiäkään saanut unohtaa. 

Kun sitten on kovemmin kolottanu niveliä on aito villaviltti se taikasana. 

Aito lampaanvilla. En osaa sanoa mikä siinä on, mutta nivel- ja lihaskipuihin oikea taikasana.  Säänvaihteluthan ne aiheuttaa rasituksen lisäksi kipuja reumaniveliin. Kyllähän se varmaan herättää ihmetystä ja ehkä vähän huvittumistakin. Kun ei ole varsinaisesti vielä kylmä ja näkee kun jollakin on kynsikkäät ja villaiset sääriystimet polvien yläpuolelle saakka vedettynä jakoihin. Mutta ne on kyllä tapeen ollut nyt kun on sateista ja viileää ollut. 

Yhtenä yönä oli ranteet niin tuskilla, että aloin jo miettiä joko nyt on tullut vastaan se piste että täytyy ottaa kipulääkettä. Mutta aikansa kun pyörii petissä ja miettii niin sitten sitä muistaa taas. Ei kun ylös ja hakemaan lampaantalja. Kumma kun kääri ranteet lapaantaljalla ja keskittyi taas johonkin muuhun. Ei yrittänytkään saada unta. Keskittyi kuuntelemaan kirjaa ja pian olikin nukahtanu. 

Sitä toivoo että ei tulisi kovin vesisateinen talvi. Mietin että miten sitä viimetalvena pärjäsi. Ja en muista. Ehkä sitä vain haluaa unohtaa ne kivuliaat ajat. Sitä keskittyy noihin parempiin muistoihin. Ja hyvä niin. Mitä sitä suotta märehtimään huonoja aikoja. Ei siitä ole mitään hyötyä kuitenkaan.

Nyt on syksy alkamassa kääntymään talveen. Ja odotellaan Joulua. Rakastan Joulua ja sen laittamista. Mutta sormet ja ranteet joutuu kyllä koville. Mutta onhan se sen arvoista. Istua sitten ja nauttia kun on kaunista ympärillä.  

Vaikka nivelet ei tykkää kylmästä ei ne tykkää saunastakaan. Vaikka luulisi että se lämpö olisi hyväksi. Mut kun ei. Saunaa ei kärsi ollenkaan. Jos käy illalla saunassa niin yöunet saa unohtaa. Menee elokuvia katellessa tai kirjaa kuunnellessa. On sen verran tuskilla nievelet. 

Mutta nyt odotellaan talvea ja Joulua. Ja pianhan se onkin. Nautitaan elämästä ja siitä säästä mitä luonto meille antaa.