Olen miettinyt kevään aikana tätä minun sairauttani. Nyt olen saanut ollla muutaman viikon jälleen hyvässä kunnossa. Välillä oli nivelet kipeenä. Piti pysähtyä miettimään, että mitä olen tehnyt. Vai oliko syöny jotain sopimatonta. En nyt löytäny varsinaista syytä kipuiluun. Mutta lepo ja tiukempi ruokavalio ja taas mentiin. Onneksi en niin kipeenä ollu, että olisin joutunut oleen poissa töistä. 

Tämä reuma on kuin hyppyheikki. Koskaan ei tiedä milloin jotakin niveltä alkaa särkeä. Voi olla pidempikin aika ettei säre mihinkään ja yhtäkkiä jokin nivel kipeentyy. Ja vähän ajan kuluttua kipu lakkaa ja särkee toista niveltä.  Mutta varsinaista tulehdusta nyt ei ole ollu toviin aikaan. Ja siitä saankin olla tosi kiitollinen.

Nyt on saatu nauttia lämpimistäkin päivistä ja on ulkoiltu kunnolla. Ihanaa kun on taas päässyt kalastamaan ja muutaman hauenkin olen saanu jo tälle keväälle. Toivotaan että nivelet kestää ja saan nauttia keväästä.

Kivutonta kevättä kaikille.

Mutta joka tapauksessa nautitaan kevättä. Kesä on jo ovella.

Nautitaan elämästä silloin. Kun siihen on aihetta.

Toivotaan että lopputalvikin menee yhtä hyvin. 

Loppuvuosi meni tosi hyvin nivelten suhteen ja niin tämä Tammikuukin. Nivelet on olleet harvinaisen hyvässä kunnossa ja siitä olen kyllä kiitollinen. Mutta sitten oonkin sairastanut flunssaa ym romuskaa lähes koko aja Marraskuusta alkaen. Niin myös puoliso. Pari kolme päivää terveenä ja taas kipeenä. Joskus mietin, että johtuukohan se siitä, että koronan takia elettiin niin kauan eristyksessä, että vastustuskyky hävisi lähes kokonaan. Nyt sitten kaikki romuskat tarttuu. Tosin onneksi koronaa ei olla vielä saatu. 

Mukavaa alkanutta vuotta 2023 ja toivottavasti pysyttäisiin terveenä. 

Nivelet rauhoittui ajan kanssa. Täytyy vain olla vastedes tarkempi mitä syön. 

Mutta kaaduin pari viikkoa sitten ja satuin kylkeni. Sen saman kohdan nyt satuin kolmannen kerran. Vuosi sitten kaaduin ja silloin kylki oli kipee kuukauden. Sitten keväällä kaaduin uudelleen ja taas satuin saman kohdan. Silloin se oli kans kipeenä lähes kuukauden.  Ja nyt kkduin jälleen ja se on ollu kipeenä pari viikkoa. Mutta alkaa pikkaisen jo helpottaa.  

Olisi varmaan aika oppia olemaan varovaisempi kun touhua. Mutta ehkä, ehkä opin jatkossa. 

Onneksi nivelet on rauhallisemmat tällä hetkellä. Odotan että kylki paranee , jotta pääsen kalalle.   Nyt ei niin harmita kun sää on aika huono. Mutta jospa vielä tälle vuodelle pääsen nauttimaan kalastuksesta ja saan jopa saamistakin.

Ollaan varovaisia kun ulkoillaan. Märkä sammal ja -metsänpohja osaa olla petollisen liukasta.

Olen pitänyt tosi tiukkaa ruokavaliota reuman hoidossa. Mutta näin siinä käy kun ei ole tarkkana. Kotona oli oma leipänäni leipä loppunut ja ajattelin herkutella. Ostaa valmiin kluteinittomaan leivän. No maistuihan  se hyvälle. Söin sitä 3 päivää. Niveliäni  alkoi särkeä enemmän ja enemmän. Kunnes heräsin miettimään mikä nyt on. Sää ei ollut aiheuttaja,  sen tiesin. Sitten välähti. Se leipä. Niinpä katsomaan tuoteselostusta. Voi ei, yli 10% sokeria. Eipä tarvinnu kysyä miksi niveliä särki. 

Lohdutuksena kuitenkin se että oma syy. Sitä se on kun on tyhmä pää niin kärsii koko ruumis. Mutta myös se, että kun sokeri poistuu elimistöstä oloni paranee jälleen. Mutta eipä auttanu kuin kärsiä.

Reunassa on tärkeää pitää huoli siitä mitä syö. Tai opetella kantapään kautta. Kuten minä välillä.

Heräsin taas todellisuuteen. Ja se oli hyvä. Sitä ajautuu aina välillä tilanteeseen ettei näe todellisuutta. Mutta kun tapasin sattumalta henkilön,  joka sairasti myös samaa reumaa kuin minä ja lisäksi muita sairauksia. Jouduin myöntämään, että minähän olen lähes terve häneen verratessa. Hänen kätensä oli huonossa kunnossa, samoin jalat. Hänellä oli muista sairauksista johtuen myös muita oireita.

Mutta hän teki huomattavasti fyysisesti rankempaa työtä kuin minä. Hän ei valittanut vaan oli positiivinen ja hymy herkässä. Hän ei ollut saanut myönteistä eläkepäätöstä. Mutta hän vain tuumasi hymyillen, että no jospa tässä selviää vielä 3v. 

Minun työ on fyysisesti kevyttä, vain sormet rasittivat työssäni. En tosin ole valittanut sillä olen voinut ihan hyvin. Ja hänet tavattuani voin vain sanoa että minähän olen lähes terve. 

 Oli kasvattavaa tavat hänet ja kokea hänen positiivisuutensa. Positiivisuudella pääsee pitkälle tässä elämässä. On vain aina muistettava löytää jokaisesta päivästä joku positiivinen asia ja olla onnellinen siitä mitä on. Se ei varmaankaan aina ole helppoa, mutta uskokaa pois se kannattaa. Täytyy muistaa että kolikolla on aina kaksi puolta. Jos käperrymme kivuissamme  ja kykenemättömyytemme kanssa itse säälikin, niin kivut tuntuu kovemmilta ja rajoittuneisuutemme suuremmilta kuin ne ovat. 

Jos jotain ei voi tehdä niin kuin ennen,  täytyy vain löytää uusi tapa tehdä asia. Reumassa kipu on lähes päivittäinen vieras, niinkuin monessa muissakin sairaudessa. Mutta olen myös huomannut,  että kipua kestää paremmin kun suuntaa ajatukset muualle ja etsii positiivista ajateltavaa. 

Olen kiitollinen että sain tavata tuon tuntemattoman henkilön sattumalta ja keskustella hänen kanssaan. Sain niin paljon voimaa häneltä. Toivon koko sydämestäni kaikkea hyvää hänelle ja kiitän hänestä. 

Positiivista syksyä kaikille. Hymyillään, jos ei muulle niin itsellemme.

Alkusyksy on mennyt hyvin. Nivelet on olleet hyvässä kunnossa. Kivut on olleet ihan siedettäviä. Tosin tiettyyn määrään kipua tottuukin. Mutta on ollut kiva, kun on voinut touhuta kaikkea kivaa. Nyt vain toivotaan ettei kivut pahene kun alkaa sadeaika. Nyt kesällä ei olekkaan juuri sadellut, joten jossain vaiheessa sateet alkaa. Ainakin niin uskon. Tosin jo viisastuneena tuen nivelet niin hyvin kuin mahdollista ennen kuin alan niitä rasittaa. Urheiluteippi ja apteekista ostetut tuet on ihan hyvä ennalta ehkäisevä keino.

Toivotaan kaikille mahdollisimman kivutonta syksyä. Ja pidetään itsestämme huolta.

Kesä meni vauhdilla, vaikka mitään erikoista en tehnytkään. Nivelet oli alkukesästä kipeenä kun satoi vettä. Mutta nyt ei ole juuri vettä satanut, niin nivelet on ollu aika hyvässä kunnossa. Nivelistä on tullut säämittarit. Muuten nivelet on voineet aika hyvin, ainoastaan toinen ranne kiukuttelee hieman. Mutta pieniin kipuihin ei juuri reagoi, niistä on tullut arkipäivää. Määrättyyn määrään kipua tottuu, eikä juuri reagoi. On kuitenkin hyvä jatkaa normaalia elämää kivuista huolimatta. Kykyjensä mukaan. Tänään voi tehdä jotain, mutta huomenna ei onnistu. Mutta sitten tehdään jotain muuta. 

Toivottavasti teillä muilla oli kohtuu kivuton kesä. Ja että syyssateet kun ne tulee ei saa kovia kipuja niveliin.

Ihanaa vihdoinkin kesä. Kevään sadeaika oli takkuista aikaa. Nivelet on sellaset säämittarit.  Mutta nyt on lämmintä ja niveletkin  kiittää. Vaikka oli kipuja kävimme alkukeväästä pilkillä ja sen jälkeen säännöllisesti lenkillä. Nyt on hyvä retkeillä ja lenkkeillä ( en tarkoita juoksemista ). Kyllähän sitä joka päivä on jonkin verran kipuja mutta siedettäviä kuitenkin. Onneksi kala on kutenut  ja alkoi syömään. Ongella on hyvä käydä. Siinä kivut unohtuu kun kala syö. 

Olen saanut kommentteja nyt tänä keväänä,  ettei mun reuma taida olla kummoinen vaiva. Kun kysyn,  kuin niin. Vastaus on että kun käyn lenkillä kävelemässä joka päivä, en valita ja touhua aina jotain. Vastaan että pitäiskö  valittaa  ja voivotella  kokoajan  kun koskee. Silloin valittaisin kokoajan. Kipu ei häviä kokonaan eikä olo helpotu valittamalla. On pidettävä kunnostaan huolta kykyjensä  mukaan ja tehtävä  jotain  mielekästä.  Niin  kivutkin  on siedettäviä. Eikä tarvitse syödä kipulääkkeitä. Kipua voi hallita monin tavoin omilla  valinnoillaan.  Ruokavaliolla, liikunnalla,  riittävällä levolla  sekä omalla  asenteella.

Kivutonta tai ainakin siedettävä kesää kaikille. Ei anneta kivun hallita elämäämme. Vaan hallitaan itse elämäämme. Ja nautitaan jokaisesta hetkestä, kipujenkin ja rajoitteiden keskelläkin.

Nivelet on ollu tovin aikaa todella hyvässä kunnossa. Mitä sorminivelet on välillä arastellu kun on töissä rasittuneet. Mutta eilen pesin krillikatoksen. Kannoin illan vettä järvestä ja puunasin. Oli niin ihana tyyni ja lämmin ilta touhuta.  Aamulla polvet sitten kertoivat että he ovat olemassa. Ei muuta kuin polvituet taas pitkästä aikaa käyttöön. Olin jo unohtanu että mulla on polvetkin. Nytpä taas on muistia virkistetty. Jospa ne taas ajan kanssa rauhoittuu. Ei auta kuin elää niiden mukaan. Näin siinä käy kun on tyhmä pää, niin kroppa kärsii.

Aurinkoista kevättä kaikille ja olkaa te viisaampia.